Pietari I:n Kesäpalatsi

Pietari I:n Kesäpalatsi rakennettiin Kesäpuistoon vuosina 1710 – 1712, ja se kuuluu Pietarin vanhimpiin rakennuksiin. Palatsin suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuivat useat sen ajan kuuluisimmista eurooppalaisista mestareista: Domenico Trezzini, Andreas Schlüter, Georg Mattarnovi ja Jean Baptiste Le Blond. Ei ole kuitenkaan tärkeää, kuka heistä johti rakennustöitä, tärkeintä oli tsaarin tahto. Pietari I:n Kesäpalatsi on pienehkö kivitalo, jonka katto on nelilappeinen ja vesikourut muistuttavat siivekkäitä lohikäärmeitä. Kattorakennelman kruunaa kuparinen tuuliviiri, joka kuvaa Pyhää Yrjöä, joka tappaa keihäällään lohikäärmeen. Pyhä Yrjö symboloi voittoa vihollisesta.

Rakennuksen suhteet ovat selkeät ja julkisivuilla on runsaasti ikkunoita, joiden ikkunaruudut ovat pieniä. Julkisivujen tärkein koriste on 29 kohokuvaa ensimmäisen ja toisen kerroksen välillä. Kohokuvat esittävät antiikin tarujen aiheita ja viittaavat allegorisesti Venäjän voittoon Pohjan sodassa. Kaikkein vaikuttavin on pääoven yläpuolella oleva kohokuva, joka esittää muinaisroomalaista viisauden jumalatarta Minervaa sotasaaliiden ja voitonlippujen ympäröimänä. Tämä kuva symbolisoi Venäjän sotilaallista voimaa ja sen hallitsijan ajatusten laajuutta. Kesäpalatsissa on säilynyt alkuperäinen huonejärjestys ja sisustus.

Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat Pietari I:n henkilökohtaiset tilat: makuuhuone, työhuone, ruokasali, alakerran keittiö ja vaatehuone    sekä virallisemmat tilat: kaksi vastaanottohuonetta ja sihteerin huone. Toisen kerroksen huonerivi kuului Katariina I:lle: vastaanottohuone ja vierashuone, vaatehuone ja makuuhuone, kruununperillisen huone (lastenhuone), tanssisali, ylemmän kerroksen keittiö ja ainutlaatuinen Vihreä työhuone, joka rakennettiin tsaarin kotimuseota varten. Siellä oli esillä erilaisia kalleuksia ja harvinaisuuksia. 

Tämä tila on säilynyt alkuperäisessä asussaan.