Mikaelin linna

Marraskuussa 1796 aloitettiin tulevan Mikaelin linnan rakennustyöt. Rakennus suunniteltiin puisen Kesäpalatsin paikalle, jonka arkkitehti Rastrelli oli suunnitellut keisarinna Jelizaveta Petrovnalle.

Tässä palatsissa syntyi suuriruhtinas Pavel Petrovitš vuonna 1754 ja juuri tälle paikalle hän myöhemmin päätti rakennuttaa oman palatsinsa. Tämä tuli mahdolliseksi kuitenkin vasta keisarinna Katariina II:n kuoleman jälkeen vuonna 1796. Nimen palatsi on saanut arkkienkeli Mikaelin mukaan, joka on Romanovin suvun taivaallinen suojelija.

8. marraskuuta vuonna 1800, pyhän arkkienkeli Mikaelin päivänä, linna ja sen kirkko otettiin juhlallisesti käyttöön ja helmikuussa 1801 tsaari Paavali I (tsaarina vuosina 1796 – 1801) muutti perheensä kanssa Talvipalatsista Mikaelin linnaan. Kuitenkin jo 12. maaliskuuta salaliittolaiset murhasivat keisari Paavali I:n.

Vuonna 1822 linna luovutettiin Aleksanteri I:n määräyksestä Insinöörioppilaitoksen käyttöön ja linnaa alettiinkin kutsua Insinöörilinnaksi. 1800-luvun puolivälissä Aleksanteri II rakennutti Paavali I:n makuuhuoneen paikalle pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkon, joka osittain on säilynyt näihin päiviin saakka.

Insinöörioppilaitoksessa opiskeli esimerkiksi kirjailija Fjodor Dostojevski.

Vuosina 2001 – 2002 uudistettiin osa linnoitusrakennelmista, jotka aikoinaan ympäröivät linnaa, sekä kaivettiin esiin maan alle hautautuneita osia ympäröivästä kanavasta ja sen yli johtavasta sillasta.