|
Palatsit, salit ja Venäläisen museon kokoelmat. Virtuaalisia kävelyretkiä Mikaelin linna |
|
Venäläisestä museosta
»
Mikaelin linna
»
Keisarinna Maria Fjodorovnan valtaistuinsali
Keisarinna Maria Fjodorovnan valtaistuinsaliKeisarinna Maria Fjodorovnan valtaistuinsali ja muut viralliset tilat Nämä salit kuuluivat keisarinna Maria Fjodorovnan virallisiin vastaanottotiloihin. Huoneiden sisustus toteutettiin italialaisen arkkitehti Vincenzo Brennan suunnitelmien mukaan vuosina 1799 — 1801. Valtaistuinsalin seinät oli päällystetty vadelmanvärisellä sametilla. Keisarinnan samanlaisella kankaalla päällystetty valtaistuin oli itäseinän vieressä korokkeella kunniakatoksen alla. Syvennyksessä valtaistuinta vastapäätä oli valkoinen marmoriuuni, jota koristi yhdeksää muusaa esittävä kohokuva. Syvennystä reunusti kaksi kattoholvia kannattelevaa karyatidia (karyatidi on naishahmoinen patsas, joka kannattelee rakennuksen palkistoa pylvään tavoin). Katossa oli pronssivalaisin, jonka lasikupu oli rubiininpunaista kristallia. Katto oli koristeltu kullatuilla kipsikoristeilla, joiden keskellä oli taiteilija Mettenleiterin kattomaalaus Pariksen tuomio. Ovien yläpuolella olevat seinämaalaukset olivat taiteilija Bessonovin maalaamia ja ne esittävät kuvainnollisesti Maalaustaidetta, Kuvanveistotaidetta ja Arkkitehtuuria. Marmoripöydät, joilla oli kullatusta pronssista tehtyjä kynttelikköjä, maljakkoja ja kelloja, sekä nojatuolit, jotka myös oli päällystetty vadelmanpunaisella sametilla ja kirjottu keisarinnan nimikirjaimin, täydensivät sisustusta. Valtaistuinsalin itäpuolella oli brokadikankaalla tapetoitu odotussali, jonka nojatuolit oli päällystetty samalla kankaalla. Vuonna 1859 salit yhdistettiin ja saatiin puoliympyrän muotoinen tila Insinööriopiston mallisaliksi. Vuosina 2002 — 2003 salit entisöitiin vuoden 1859 tilanteen mukaiseksi. Seinien kullatut kipsikoristeet ja parkettilattiat uudistettiin. Valaisimet tehtiin Pavlovskin palatsissa säilyneiden keisarinna Maria Fjodorovnan ajan vanhojen mallien mukaisesti. |
Projekti «Venäläinen museo: virtuaaliosasto» © Venäläinen museo. ©Suomenkielinen käännös: Marja Soini, venäjän opettaja, Turku |