Rossin- rakennus

Kolmannessa salissa on keramiikkaesineitä, painokankaita ja pitsejä 1700-luvulta. Vihreät ja ruskeat kaakelit edustavat 1700-luvun venäläisten uunien tyypillistä koristelua. Perinteisten kohokuvioisten kaakeleiden tilalle tulivat maalatut kaakelit, jotka peittivät uuneja tiiviinä kerroksena. Kaakeleiden aiheena saattoi olla kokonainen kertomus. Kuviot maalattiin värillisillä emaliväreillä valkoiselle pohjalle, ja polton jälkeen kaakelilaattoihin saatiin aikaan loistava pintakerros. Samantyyppistä tekniikkaa käytettiin myös keittiöesineissä, ja tätä valmistustapaa kutsuttiin kaakelikeramiikaksi.

1700-luvun loppupuolella savenvalannan keskukseksi nousi Moskovan lähellä oleva Gželin alue, jossa oli korkealaatuista savea. Tällä alueella monissa kylissä talonpoikaismestarit valmistivat lasitettuja majolika-esineitä, joiden kuviot on maalattu emalipinnalle: kannuja, juoma-astioita, tuoppeja, lautasia ja pesualtaita. 1800-luvun alussa, kun Venäjälle alettiin tuoda muodikkaita englantilaisia fajanssiesineitä, joissa oli sininen kobolttikoristelu valkoisella pohjalla, Gželin mestarit kehittelivät oman materiaalin puolifajanssin, joka myös koristeltiin sinisin kobolttikuvioin.

1700- ja 1800-lukujen vaihteessa Galitšin kaupungissa Kostroman alueella kehittyi pitkälle pitsinnypläys. Pitsiä nyplättiin erisävyisistä silkkilangoista. Sirot pitsireunaiset pyyheliinat koristivat peilejä ja ikoneita talon ikoninurkassa.